Talousvesi
Raaka-aineena pohjavesi
Kerimäkeläisten juomavesi on pohjavettä joka pumpataan pohjavesiharjuista Louhen Keplakolta.
Pohjavettä muodostuu sora- ja harjualueilla, jossa sora- ja hiekkakerrokset suodattavat sadevettä ja varastoivat sitä tehokkaasti.
Pohjavesi on Suomen olosuhteissa uusiutuva luonnonvara, jonka suurin uhka on ihmisen toiminta. Suomessakin pohjavesialueita on pilattu ympäristöpäästöillä. Sadeveden suotautuessa maaperän kerrosten läpi, pintamaasta huuhtoutuneilla nitraateilla, torjunta-aineilla ja liuoksilla on mahdollista päästä pohjaveteen. Siksi riskiä aiheuttavaa toimintaa tulee pohjavesialueilla välttää. Pohjavesien suojelu on kaikkien kansalaisten yhteinen asia.
Veden käsittely
Vesijohtoon johdettava vesi käsitellään kevyesti. Keplakon vedenottamolla vedenkäsittelynä on ainoastaan kalkkikivisuodatus ja ultravioletti desifiointi.
Vedenlaatu
Kerimäellä talousvesi on pehmeää. Sen kovuus on 2-4 dH (6-12 dH puolikova yli 12 dH kova) Pehmeän veden ansiosta pesuaineiden annosteluksi riittää pienimmät suositellut pesuainemäärät. Pehmeän veden myötä myös kodinkoneiden kalkkeutuminen on hitaampaa.
Veden laatua tarkkaillaan ottamalla näytteitä raakavedestä, lähtevästä vedestä ja vesijohtoverkosta. Näytteitä ottavat ja tuloksia valvovat terveys- ja ympäristöviranomaiset.
Itä-Savon Veden vedenjakelualueen riskinarviointi on tehty Maailman terveysjärjestön suositteleman Water Safety Plan -periaatteen mukaisesti
Jätevesi
Kerimäen kirkonkylän jätevedet johdetaan 2009 valmistunutta siirtoviemäriä pitkin Savonlinnan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle. Pihlajaniemen puhdistamon erinomainen puhdistusteho ja purkuveden sekoittuminen voimakkaasti virtaavaan veteen on ympäristövaikutuksiltaan kestävä ratkaisu jätevesien puhdistuksessa. Kerimäellä purkuvesiä ei enää johdeta Puruveteen.
Louhen ja Keplakon alueiden jätevedet käsitellään myös Savonlinnan puhdistamolla.