Talousvettä on suomessa totuttu käyttämään runsaasti. Korkealaatuista vettä käytetään ruuanlaittoon, peseytymiseen, pyykinpesuun, astioidenpesuun, wc:n huuhteluun, puutarhan kasteluun jne. Alla on lueteltu jokaiseen kotiin sopivia vinkkejä, jotka opastavat veden järkevään käyttöön ja veden säästämiseen.
Pesukoneet
Kerimäellä talousveden ollessa pehmeää, pesuaineiden annosteluksi riittää pienimmät suositellut pesuainemäärät. Pesukoneilla kannattaa pestä täysiä koneellisia. Käsin tiskatessa allastulppa säästää vettä. Huuhtelua juoksevan veden alla kannattaa välttää.
Peseytyminen
Suihkussa vettä kuluu ammekylpyä vähemmän. Suihkussa vettä kuluu noin 15 litraa minuutissa, kylpyammeeseen mahtuu noin 150 litraa eli kymmenen minuutin suihkuvesimäärä.
Veden turhaa juoksutusta kannattaa myös välttää hampaanpesun ja saippuoinnin ajan.
Kastelu
Puutarhan kastelussa kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää sadevettä. Paras kasteluajankohta on ilta jolloin auringon haihduttava vaikutus on vähentynyt.
Vesikalusteiden vuodot kuriin
Tiputtava hana tai vuotava wc-säiliö voivat lisätä veden kulutusta jopa 20-30 kuutiota vuodessa. Yhdestä vuotavasta vesikalusteesta aiheutuva lisäkustannus voi siis olla 50-100 euroa vuodessa.
Tiputtava hana on helppo havaita, mutta vuotavan wc-säiliön silmämääräinen toteaminen on vaikeampaa. Toimiva konsti wc-pöntön vuodon toteamiseen on asentaa pöntön sisäpuolelle sen takaseinälle pala wc-paperia, joka säiliön vuotaessa kastuu. Seuraamalla vesimittaria voi myös varmistua kiinteistön sisäisestä vesivuodosta. Jos mittari pyörii silloinkin kun vettä ei kiinteistössä lasketa, jossakin mittarin jälkeisessä putkistossa tai vesikalusteessa on turhaa vuotoa.
Pääsääntöisesti vesikalusteiden eli hanojen ja wc:n vesivuodot ovat edullisia korjata sillä usein vuoto korjaantuu tiivisteen vaihdolla.
Uudet vesikalusteet kuluttavat vettä vanhoja vähemmän. Yksiotehanoilla veden lämpötilan säätö tapahtuu nopeammin kuin kaksiotehanoilla, joilla kylmä ja kuumavesi säädetään eri hanoista. Uusien wc-pönttöjen vedenkulutus on puolta pienempää kuin vanhojen pönttöjen.
Mitä viemäriin ei saa laittaa?
Suurin osa viemäritukoksista ilmenee kiinteistöjen omissa putkistoissa. Tukoksia aiheuttavat viemäriin heitetyt kiinteät esineet; pumpulipuikot, tulitikut, tupakantumpit, terveyssiteet, kondomit, sukkahousut, ruuan tähteet jne. Myös hiukset keräävät ympärilleen muuta jätettä aiheuttaen vaikeita tukoksia.
Rasvojen, liuottimien, maalien ja lääkkeiden laittaminen viemäriin on ehdottoman kiellettyä. Öljyt ja rasvat jähmettyvät viemäriputkien seinämiin ja ovat otollisia paikkoja keräämään tukoksen ympärilleen. Ongelmajätteet aiheuttavat häiriöitä jäteveden puhdistuksen biologisissa prosessissa.
Viemäri ei siis ole roskakori, vaan tarkoitettu yhdyskuntien jätevesille, joita muodostuu mm. kotien keittiöissä, pesuhuoneissa, pyykkihuoneissa ja wc:ssä. Kylpyhuoneessa ja wc:ssä on hyvä olla erillinen roskakori kiinteälle jätteelle.
Kinkunrasvat kannattaa imeyttää esim paperiin tai kaataa tyhjään maitotölkkiin ja heittää rasvajäte normaaliin sekajätteeseen.
Hulevesi ei saa johtaa viemäriin
Kiinteistöjen katoilta, pihamailta ja salaojista kertyviä ns. hulevesiä ei saa johtaa viemäriverkkoon. Hulevedet voidaan johtaa maastoon. Maastoon johdettuna ne eivät myöskään aiheuta turhia lisäkustannuksia jätevesien käsittelylle.
Kerimäen hulevesien osuus on ollut jopa puolet kaikista viemäriverkoston vesistä. Viemäriverkostoon pääsevät hulevedet nostavat jätevesimaksun yksikköhintaa, joka vaikuttaa kaikkien asiakkaiden jätevesimaksuihin. Vanhaan betoniviemäriverkkoon kohdistuvilla investoinneilla on hulevesien määrä saatu pienennettyä jo useita kymmeniä prosentteja. Kiinteistöjen sadevesijärjestelmien kartoittamisella ja kunnostamisella saadaan hulevesien määrää edelleen pienennettyä.
On ensiarvoisen tärkeää, että kiinteistöjen omistajat huolehtivat oman kiinteistön hulevedet pois viemäristä. Itä-Savon Vesi lupaa antaa asiantuntija-apua ja suunnitteluapua veloituksetta.